• 040-575 5552
  • miia@hunajakeiju.fi
  • IG: hunajakeijuoy
  • FB: hunajakeiju
  • Toimitus kotimaassa alkaen 6,90€, yli 80€ tilaukset ilman toimitusmaksua
  • 040-575 5552
  • miia@hunajakeiju.fi
  • IG: hunajakeijuoy
  • FB: hunajakeiju
  • Toimitus kotimaassa alkaen 6,90€, yli 80€ tilaukset ilman toimitusmaksua
Hunaja

Hunajat

Verkkokaupasta löydät hunajaa eri kokoisissa purkeissa sekä erilaisella koostumuksella. Toinen tykkää juoksevasta hunajasta puuron sekaan ja toinen lohkeavasta kovasta hunajasta teen joukkoon. Valikoimiimme kuuluu lisäksi neljä eri makuhunajavaihtoehtoa.

Meiltä kysytään usein hunajasta ja mihin kaikkeen sitä voi käyttää. Olemme listanneet alle asioita joita meiltä on useimmin kysytty.

Mitä on hunaja

Hunaja koostuu suurimmilta osin hedelmäsokerista eli fruktoosista ja rypälesokerista eli glukoosista. Näiden lisäksi hunaja sisältää vettä, sakkaroosia, maltoosia, entsyymejä, orgaanisia yhdisteitä ja kivennäisaineita. Mehiläiset keräävät mettä monista eri mesilähteistä ja siitä syytä hunajan koostumus vaihtelee.

Hunajan koostumus

Usein kysytty kysymys on se että miksi hunajat ovat kovin erilaisia koostumukseltaan. Hunaja voi olla eri väristä, makuista sekä juoksevuuden suhteen erilaista. Yksi olennainen syy siihen on se, että mehiläiset keräävät mettä eri kasvilajeista. Jokaisesta kasvista kerätty mesi on koostumukseltaan erilaista. Meden sokerikoostumus (glukoosin ja fruktoosin) määrittää hunajan värin, juoksevuuden ja maun. Pääosa kotimaisesta hunajasta kiteytyy nopeasti kiinteäksi ja on joskus rakeista. Kiteytyminen johtuu korkeasta glukoosimäärästä. Kun hunajan annetaan kiteytyä vapaasti, saattavat syntyvät kiteet olla hyvinkin isoja. Nämä kiteet ovat tiivistynyttä rypälesokeria. Tällaista rakeista hunajaa epäillään usein sokeriksi hunajaan lisättynä.

Meden korkea fruktoosipitoisuus puolestaan aiheuttaa hunajan juoksevuuden. Tällaista hunajaa kerätään esimerkiksi maitohorsmasta. Tämäkin hunaja kiteytyy kuitenkin ennen pitkää.

Mikäli hunaja on kiteytynyt purkkiin, saa sen takaisin juoksevaksi lämmittämällä sitä lämpimässä vesihauteessa. Viileässä säilytetty hunaja kiteytyy nopeammin kuin huoneenlämmössä ollut.

Hunajan säilytys

Hunajaa säilytetään huoneenlämmössä kuivassa paikassa. Pitkäaikaisessa säilytyksessä hunaja kannattaa säilyttää kuivassa ja viileässä paikassa. Optimaalinen lämpötila hunajalle on +14 astetta. Hunajan voi myös pakastaa ja sulattaa käyttöä varten. Ruokaviraston asetuksen mukaisesti hunajan vähimmäissäilyvyysaika purkituksesta lähtien kaksi vuotta mutta oikein säilytettynä se on syötävää myös pidempäänkin. Jääkaapissa hunajaa ei kannata säilyttää.

Kerrostunut hunaja

Jos hunaja on kerrostunut (hunajan päälle on erottunut nestemäinen kirkas kerros) voi sitä käyttää huoletta. Liian lämpimässä säilytetty hunaja aiheuttaa kerrostumisen. Tällaisen hunajan voi sekoittaa ja käyttää normaaliin tapaan. Mikäli kuitenkin hunaja tuoksuu käyneeltä, on se syytä hävittää tai käyttää esimerkiksi leivonnassa. Purkin päältä kannattaa kuoria pois käynyt hunaja ennen sen käyttöä.

Valkoinen kerros hunajan pinnalla

Hunajapurkissa saattaa huomata joskus valkoisen kerroksen hunajan pinnassa. Tätä kutsutaan härmäksi. Vaikka härmä ei näytä erityisen miellyttävältä, voin kertoa sen olevan itse asiassa merkki laadukkaasta hunajasta. Härmää muodostuu kun erittäin kuivan hunajan pintakerros on tekemisissä ilman kanssa ja ilma kuivaa sitä entisestään.

Hunajan käyttö ruuanlaitossa ja leivonnassa

Hunaja sopii erinomaisesti moniin ruokiin. Se korostaa kasvisten aromia ja maustaa liharuokia. Hunajaa voi käyttää mm. puuron kanssa, kuumissa ja kylmissä kastikkeissa, kalan ja lihan marinoinnissa ja uunijuuresten lisukkeena.

Resepti-ideoita löytyy seuraavan linkin takaa:

https://www.hunaja.net/resepteja/

Hunaja on monipuolinen makeuttaja leivonnassa. Hunajan kanssa leivottaessa tulee ottaa huomioon kuitenkin muutama asia jotta lopputuotteesta tulee niin hyvännäköinen kuin -makuinenkin. Paistolämpötilaa on syytä alentaa 10–20 asteella ja pidentää hiukan kypsyttämisaikaa. Hunaja on hieman sokeria makeampaa joten makeuttamisessa suositellaan käytettävän 3/4 hunajaa sokerin määrästä. Leivinjauhetta tulee annostella hieman enemmän jotta leivonnaiset kohoaisivat paremmin. Nestemäärää kannattaa myös vähentää hieman reseptin antamasta määrästä sillä hunaja on valmiiksi jo nestepitoista.

Seuraavista linkeistä herkullisia leivontareseptejä:

https://www.hunaja.net/resepteja/leivonta/makea-leivonta/

https://www.hunaja.net/resepteja/leivonta/suolainen-leivonta/

Hunajan mittaamiseen muutama tippi:

- Hunaja ei tartu lusikkaan tai mitta-astiaan kun kastat sen ensin kuumaan veteen tai öljyyn

- Hunaja ei valu jatkuvana rihmana, jos pyörität lusikkaa.

Hunajan monipuolinen käyttö

Ihonhoidossa

Hunaja kosteuttaa ihoa, elvyttää verenkiertoa sekä puhdistaa ja pehmittää ihoa. Hunajaa käytetäänkin kosmetiikkatuotteiden raaka-aineena mutta kotikonstein siitä on helppo tehdä myös kosmetiikkatuotteita omaan käyttöön. Hunajasta voi valmistaa mm. kosteuttavia naamioita, kuorintavoiteita ja hiustenhoitotuotteita.

Flunssan hoidossa

Pieni määrä hunajaa ennen nukkumaanmenoa lievittää ärsytysyskää http://vintti.yle.fi/yle.fi/genreportaalit/portaali-576.html?genre=terveys. Karhean kurkun lievittämiseen voi tehdä lämpimän juoman, jossa lämpimään veteen sekoitetaan pari lusikallista hunajaa ja vastapuristettua sitruunamehua.

Kansallinen Käypä hoito -suositus suosittaa hunajaa lasten lyhytaikaiseen yskään https://www.kaypahoito.fi/hoi50098#NaN.

Haavojen hoidossa ja bakteerin tappajana

Antibakteerinen hunaja tappaa bakteereita sekä ravitsee ihon omia uusiutuvia soluja. Hunajaa voidaankin käyttää haavojen hoidossa, moni lääketieteellinen haavanhoitovalmiste sisältää myös hunajaa. Hunajaa käytetään monenlaisiin haavoihin, mm. palovammoihin, säärihaavoihin ja diabeettisen jalan haavaumiin.

Suomalaisen tutkimuksen mukaan http://hunajalla.blogspot.com/2013/04/hunajaa-korville-kirjaimellisesti.html kotimaiset lajihunajat tehoavat useisiin bakteereihimme. Niistä voisi olla apua esimerkiksi korvatulehdusten hoidossa tai ruokamyrkytysten estämisessä. (Huttunen ym. 2012)

Ruotsalaistutkijoiden http://hunajalla.blogspot.com/2014/09/ruotsalaistutkimus-vahvistaa.html näyttöjen mukaan mehiläisten mesimahan maitohappobakteerit pystyvät nujertamaan jopa antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja. Lisäksi antibiootit vaikuttavat yleensä vain joihinkin bakteereihin, kun taas mehiläisten bakteerit tuottavat yhdisteitä, jotka tehoavat laajaan bakteerijoukkoon. Nämä maitohappobakteerit tosin kuolevat hunajasta nopeasti, joten eniten niitä on aivan tuoreessa ja kosteassa hunajassa, jota mehiläiset eivät ole kuivattaneet täysin valmiiksi.

Miksi hunajaa ei saa antaa alle 1-vuotiaille?

Maaperässä tai vesistöjen pohjalietteessä kasvava Clostridium botulinum -bakteerin itiötä tavataan satunnaisesti kuumentamattomissa kaloissa, yrteissä, juureksissa, hedelmissä, marjoissa ja hunajassa. Koska alle vuoden ikäisten lasten ruuansulatusjärjestelmä ja suolisto ovat vielä kehittymättömiä, voi näiden itiöiden joutuminen suolistoon aiheuttaa sairastumisen botulismiin. Yli vuoden ikäisten lasten ja aikuisten suolisto sietää näitä itiöitä. Raskaana olevat ja imettävät äidit voivat kuitenkin käyttää huoletta hunajaa sillä itiöt eivät kulkeudu äidinmaidon mukana imeväisille. Suomessa botulismiin sairastuminen on erittäin harvinaista.